
6 munaa ja 430 gr sokeria vatkataan vaahdoksi (noin 1/4 tunnin ajan). 160 gr voita pestään ja vatkataan vaahdoksi. Molemmat seokset yhdistetään ja joukkoon sekoitetaan 540 gr jauhoja tai enemmänkin jos tarvitsee. Taikinasta muodostetaan S muotoisia leivoksia, jotka paistetaan vaalean ruskeiksi.
Tässä reseptissä onkin ranne kovilla. Ensin vartin verran vatkataan munia ja sokeria ja sitten vielä voita. Itse en tahdo saada sähkövatkaimellakaan voista mitään vaahtoa muistuttavaa, ja vispilällä olisi kyllä melkoinen urakka.
Olikohan mummulla käytössä sellainen veivattava vispilä? Veivattava eli mekaaninen vispilä patentoitiin valtamerten takana Amerikassa jo 1850-luvulla. 1900-luvun alussa ne yleistyivät kotitalouksissa, joten teoriassa sellainen on voinut löytää tiensä Hausjärven Selänojallekin reseptin kirjoittamisen aikaan.
Mahtaako reseptin nimi viitata oikeasti mummun äitiin, Gustavaan? Vai onkohan se ollut yleisesti ässäpikkuleipien nimi? Googlaamalla löytyy kyllä isoäidin ja mummon kaneliässiä. Tosiaan, mummun reseptissä ei puhuta kanelista mitään, vaikka nykyisin kaupassa myydään nimenomaan kaneliässiä. Ja sitruunaässiä.
