Tiikerikakku

• 300 gr. sok.
• 4 munaa
• 400 gr. vehnäjauhoja
• 250 gr. margar.
• 1/2 dl. maitoa
• kaakkaojauhetta
• leivinjauhetta

Tällainen on Aini-mummun versio perinteisestä kahvikakusta. Sitähän piti tietenkin kokeilla! Mummu oli kokenut leipuri, eikä hänen tarvinnut turhaan kirjoitella valmistusohjetta, riitti että merkitsi ylös ainesosien määrät. Kaakojauheen ja leivinjauheen määrää ei mummun reseptissä mainittu, koska se oli varmaan itsestään selvää. Paitsi minulle. Löysin internetin syövereistä ohjeen, jossa kaakaojauhetta laitettiin 3 rkl ja leivinjauhetta 2 tl, ja sillä ohjeella sitten mentiin. Samasta ohjeesta selvisi myös, mitä pitikään sekoittaa keskenään ja missä järjesteyksessä, ja pitikö jotakin vaahdottaa ja vatkata.

Ensin vatkasin huoneenlämpöisen margariinin ja sokerin vaahdontapaiseksi. Sitten lisäsin munat yksitellen, ja joka välissä vatkasin. Lopuksi yhdistin kuivat aineet, kaakaojauhetta lukuunottamatta, ja sekoitin ne taikinaan vuorotellen maidon kanssa. Erotin kolmasosan taikinasta ja sekoitin siihen kaakaojauhon, jotta sain lapioitua eri värisiä taikinoita vuokaan vuorotellen ja luotua tiikerin raidat.

Lähipiirin allergioiden vuoksi en ole lähes kahteen vuosikymmeneen leiponut kananmunallista kakkua, ja aika monta vuotta jauhotkin ovat olleet gluteenittomia. Niistä aineksista olen onnistunut loihtimaan toinen toistaan litteämpiä, tiiviimpiä ja kovempia tekeleitä, jotka ovat saaneet minut uskomaan, ettei tästä tytöstä ole kakkuleipuriksi. Niinpä hämmästys oli suuri, kun kakku alkoi kohota uunissa. Istuin lattialla hellan edessä katselemassa sitä ihmettä kuin parastakin viihdettä. Vitsit mikä onnistumisen riemu, kun nostin uunista muhkean, tuoksuvan ja maistuvan tiikerikakun! Kakku kelpasi kesällä 2024 myös Wintin kahvilan asiakkaille.

Tumma kaakaojauhe maistui kakun raidoissa, ja on muutenkin yksi keittiöni vakiotuotteista. Kylmänä talvi-iltana takkatulen ääressä makeuttamattomasta kaakaojauheesta valmistettu höyryävä juoma ulkoilun jälkeen on ihan ehdoton! Kuinkahan yleinen ainesosa kaakao mahtoi olla reseptin kirjoittamisen aikaan?

Kaakaon historia ulottuu ilmeisesti jopa 4000 vuoden päähän Etelä-Amerikan mantereelle. Atsteekit arvostivat kaakaota niin suuresti, että se oli heille pyhä juoma, ja kaakaopapuja käytettiin maksuvälineenä. Meidän leveysasteilla kun ei kaakao kasva, maksuhommat piti hoitaa eläinten nahoilla. Mikähän olisi ollut valuuttakurssi, montako kaakaopapua olisi saanut oravannahalla? Espanjalaiset löytöretkeilijät toivat kaakaon Europpaan 1500-luvun alussa, mutta hepä katsoivat tarpeelliseksi jemmata herkkua itsellään lähes 100 vuoden ajan ennen kuin se lähti leviämään Euroopan hoveihin. Ruotsin kautta kaakao saapui myös Suomeen, ja täällä se yleistyi 1800-luvun lopulla suklaatehtaiden kuten Fazerin ja Brunbergin aloitettua toimintansa. 1920-luvun alussa joistakin kaupoista sai tummaa Van Houtenin kaakaojauhetta. Mummu oli silloin parikymppinen. Minkähän ikäisenä hän maistoi ensimmäisen kerran kaakaota? Missä vaiheessa kaakao muuttui harvinaisesta ja kalliista siirtomaatavaratuotteesta jokaisen kyläkaupan hyllyltä löytyväksi tavalliseksi elintarvikkeeksi?

Tämä tiikerikakkuresepti on kirjoitettu jo iäkkään ihmisen käsialalla raidoitetulle muistivihon sivulle, joten oletan sen olevan 70-80-luvulta. Tiikerikakku tunnettiin Suomessa jo 1800-1900 -lukujen taitteessa, ja se nousi suosioon 1950-luvulla. Itse muistan syöneeni lapsuudessa 70-luvulla tiikerikakkua.

1970-luvulla meidän naapurissa Kurussa toimi osuuskauppa. Perheeni teki siellä ostoksia, ja muistan saaneeni sieltä ilmaiseksi ikkunassa auringonpaisteessa sulaneen salmiakkiaskin. Meidän musta koira kävi varastamassa makkaraa lastauslaiturilta, ja kerrotaan, että leipomon kuski tykäistyi siihen niin, että toi aina pullan tuliaisiksi. Osuuskaupan valikoima ei jäänyt pikkutytön mieleen sitä salmiakkia lukuunottamatta, mutta ehkäpä tähän tiikerikakkuun tarvittu kaakopaketti oli peräisin sen hyllyltä.